Ajanviete

Painajainen majatalossa

Author: Kaitou Kid
Luokitus: k-12
Genre: Jännitys
Varoitukset: Yllättäviä tilanteita, eli ikäraja on paikallaan.
Juonitiivistelmä: Agasa, Conan, Ai ja Detective Boyssit ovat majatalossa, kun Ai kokee elämänsä pahimman järkytyksen...
A/N: Lyhyt on, niin kuin kaikki muutkin tarinani...
Disclaimer: En omista hahmoja, tai mitään salapoliisi Conanista.

Ai istui auton takapenkillä ja katseli ohi viliseviä maisemia. Ai, Conan, Agasa ja Detective Boyssit ajoivat pientä tietä, pienessä kaupungissa. Ai ihmetteli miksi he pysähtyivä keskelle katua. Siinä olikin liikennevalot, joita ei näin pienessä kaupungissa - tai oikeastaan kylässä - paljoakaan näe. Hän katseli kadulla kulkevia ihmisiä. Yhtäkkiä hän näki naisen, joka näytti eredyttävästi hänen sisoltaan Akemilta. Ai tarttui auton ovenkahvaan mennäkseen naisen perään kunnes muisti mitä oli tapahtunut. Hänen siskoaan ei enää ollut. Akemi oli kuollut. Ne siat olivat murhanneet Akemin. Hänen siskonsa oli ollut Ain ainoa läheinen. Hän perheensä. Ai meinasi purskahtaa itkuun.
"Kaikki hyvin Ai?" Ayumi kysyi. Ai hätkähti. "Häh? Joo...Kaikki hyvin." Ai vastasi ja nojasi vasten autonovea. "Olemme perillä lapset!" Agasa sanoi ja kurvasi majatalon pihaan. Genta, Mitsuhiko ja Ayumi syösyivät ulos atuosta. Majatalon piha oli pieni, jossa oli paljon kukkapenkkejä. Pihassa oli myös pieni lampi, jossa uiskenteli iloisia pikkukaloja. Pihan toisellapuolella oli suihkulähde.

"Täällä on kaunista!" Ayumi huudahti ja pyöri samalla ympäri. Genta juoksenteli pihalla, ja tietenkin kompastui ja lensi naama edellä lammikkoon. Muut saivat hyvät naurut. Jopa Ai hymyili vähäsen, mutta vakavoitui heti. "Mennään sisään, ja etsitään Gentalle kuivat vaatteet." Agasa sanoi. He menivät sisään Mitsuhiko etunenässä. He tulivat tiskille, ja Agasa alkoi puhua tiskinhoitajan kanssa. Vartin kuluttua he saivat huoneen avaimen. Oli kuulemma tullut sekaannus, ja jostain kumman syystä, heidän varaustaan ei ollut kirjattu. Vapaana oli kuitenkin sattumalta yksi huone, ja he saivat sen. Se oli hieman pienenpi kuin se huone, minkä Agasa oli varannut, mutta jokaisella oli kuitenkin oma sänky.

Illalla kaikki olivat väsyneitä rankan päivän jälkeen. Genta rojahti sängylleen ja valitti vatsaansa. "Mitäs söit liikaa." Conan sanoi Gentalle. "No kun oli nälkä." Genta marmatti. Ai makasi sängyllään ja mietti Akemia. Hän ajatteli heidän yhteisiä hetkiään.

"Ole varovainen Akemi. Vaikka ryöstö on hyvin suunniteltu, miljardi jeniä on paljon rahaa..."

"Älä huoli Shiho. Kaikki menee hyvin, ja kun tämä on hoidettu, voimme jättää organisaation taaksemme!"

Sitten Akemi hymyili ja halasi siskoaan. Sitten kävi ovi. Akemi lähti. Se oli viimeinen kerta kun Ai näki siskonsa. Hänen silmäkulmaansa tuli kyyneliä. Ai ei välittänyt niistä, vaan purskahti ihan suosiolla itkuun. "Ai mikä on?" Ayumi kysyi, mutta Ai vain nyyhkytti. Vaikka muut sanoivat tai tekivät mitä, se ei auttanu. Ai vain itki. Itki itkemistään, kunnes ei enää pystynyt. Muut olivat jo luovuttaneet, ja menneet nukkumaan.
"Kello on jo kaksitoista." Ai ajatteli. Hän istui sänkynsä reunalla. Hän meni käytävään, etsimään vessaa. Hän kulki käytävän päähän, kunnes kuului ääniä. "Lopeta jo tuo ryyppääminen perkele! Huomenna pitäisi listiä se teollisuuspohatta, ja sinä vaan ryyppäät Vodka!" Ai jähmettyi paikoilleen. Oliko tämä painajasita, vai oliko tuossa huoneessa Gin ja Vodka?! "Lopeta tuo huutaminen, Gin tai herätät kaikki muut." kuului naisen ääni. "Tuki turpasi senkin ämmä!" Gin huusi. "Ei...ei..." Ai ajatteli ja juoksi takaisin huoneeseen. Organisaation kätyreitä todella oli täällä. Hänen oli pakko herättää Shinichi.

"Shinichi. Herää Shinichi!" Ai huusi ja ravisteli Conania. "Häh?" Conan sanoi ja nousi istumaan. "Mitä sinä mekastat keskellä yötä?" hän kysyi ja otti silmälasinsa yöpöydältä. "Meidän on pakko lähteä. Organisaaton kätyrit ovat täällä!" Ai kertoi hätääntyneenä. Conanin reaktio oli sama kuin Ain. "MITÄ?!" hän huusi ja otti kinni Ain olkapäistä. "Onko kaikki hyvin?" Agasa kysyi. "Meidän täytyy lähteä!" Conan huusi ja alkoi pakata. "Mitä sinä teet Conan?" Ayumi kysyi ja hieroi silmiään. "Ei nyt ole aamu." "Me lähdemme nyt, ja kukaan ei sano vastaan!" Conan karjui ja otti vaatteita laukusta, jotta he voisivat vaihtaa yövaatteet pois. Ai kummeksui tätä, mutt aolisi herättänyt epäilyksiä, jos he olisivat lähteneet pelkissä yöpaidoissa "En minä halua lähteä." Ayumi sanoi. Ai oli selittänyt tilanteen professorille samalla kun Conan oli karjunut Ayumille.

Porukka kulki pitkin käytävää. "Huone on tuosta vasemmalle" Ai sanoi. "Kierretään siis." sanoi Conan ja meni edeltä. Ai kiri Conain kiinni. Pian Ai törmäsi johonkin. Tai johonkuhun. Ai katsoi ylös. Hänen kasvonsa kalpenivat. "Pois tieltä pikku räkänokka!" Vodka huusi Aille. "Anteeksi hyvä herra. Me menemme nyt tästä." Agasa pahoitteli. "Ettekä mene." Gin sanoi ja tarttui professoria olkapäästä. Vodka tarttui Ayumiin, Gentaan ja Mitsuhikoon. "Apuaaaa!" he huusivat. "Suu kiinni apinat, tai muuten tulee ruumiita!" Gin huusi. "Miksei kukaan tule auttamaan" Ai ihmetteli. Gin otti Ain kiinni. "Tapaamme taas, Sherry!" Gin sanoi Aille. Ain kasvot olivat nyt vitivalkoiset. "AI!" Conan huusi ja koeti autaa, mutta Vodka ehti napata hänetkin. Vermouth oli tainuttanut professorin ja tämä makasi liikkumattomana lattialla. "Teit pahan virheen, Sherryseni. Pomo ei katso pettureita hyvällä." Gin sanoi Aille. "Päästä muut menemään! Heillä ei ole osallisuutta tähän!" Ai huusi ja koetti pyristellä pois. "Tiedät säännöt: Emme jätä todistaijia." Gin sanoi tyynesti Aille. Kuului kolme laukausta, jotka osuivat lattialla makaavaan Agasaan. "EIIIH!" Ai huusi. "Vodka, anna se rillipää tänne!" Gin karjui. "Miksi?" Vodka kysyi. "Luulen, että Sherry haluaa hyvästellä Japanin poliisin pelastajan." Gin sanoi. "Siis tämä nappula... tarkoitatko, että tämä nappula onkin se poika joka me koetittiin listiä siellä huvipuistossa?!" Vodka huusi ihmeissään. "On." Gin vastasi tyynesti. Conan oli sidottuna lattialla. "On hyvästien aika. Tuo vanha mies pitää paikkoja pilven reunala teille kaikille. Ja myös läheisillenne. Hyvästi siis. Lukiolaisetsivä...Shinichi Kudo!" Kuului vain pimeässä kajahtava laukaus...

"EIIIIIH!!" Ai huusi. Hän istui sängyllään huohottaen. Se olikin vain unta. Kamalaa painajaista. Ei ollut majataloa, ei retkeä...Ei Akemilta näyttänyttä naista. "Onko kaikki hyvin Ai?" Agasa kysyi huolestuneena. "On, näin vain painajaista." Ai sanoi yhä huohottaen. Hän sai kuitenkin hengityksensä pian tasaantumaan, ja kertoi unestaan Agasalle. "Se oli varmasti kamala uni, mutta se oli vain unta. He eivät tiedä salaisuuttasi, joten voit olla ihan rauhassa" Agasa rauhoitteli. Yleensä Ai olisi sanonut jotain vastaan, mutta oli nyt liian väsynyt. "Hyvää yötä, Ai." Agasa sanoi ja sulki oven.


~Loppu~

AN: Oho, olipas...tää nyt jotain...