Ajanviete

Haluan kertoa sinulle tunteeni

Author: Kaitou Kid
Luokitus: k-11
Paritus: Heiji ja Kazuha
Genre: Rakkaus
A/N: Kirjoitettu samana päivänä kuin "Silverheart" ficci, ei siis ole välttämättä kummoinen, mutta toivottavasti pidätte. Kazuha ja Heiji sopii niin hyvin toisilleen! ^^)
Disclaimer: En omista hahmoja edelleenkään...Kaikki kuuluu Gosho Aoyamalle.
Juonitiivistelmä: Heiji päättää riidan jälkeen ottaa itseään niskasta kiinni, ja kertoa Kazuhalle tuunteensa tätä kohtaan...

Oli mukava syksyinen iltapäivä. Värikkäät lehdet tanssivat kilpaa hennossa tuulessa. Kaikkialla tosin ei ollut niin mukavaa...
Heijin huoneessa vallitsi sekasorto. Lattialla lojui vaatteita, valokuvia, kirjoja ja muuta roinaa. Heiji itsekkään ei tiennyt mitä kaikkea siellä lojui. Heijin SAX-lippis lojui sängyn jalkopäässä. Se oli ehkä ainut tavara, joka oli omalla paikallaan. Heiji makasi sängyllä. Hän oli vihainen. Ei, vaan hän oli raivoissaan. Hän ja Kazuha olivat jälleen riidelleet jostain tyhjänpäiväisestä asiasta. Itseasiassa hän ei edes tiennyt oliko se tyhjkänpäiväinen asia. Hän ei muistanut ollenkaan miksi he olivat riidelleet. Heiji muisti kuitenkin tarkasti, mitä he olivat toisilleen sanoneet.

"Senkin idiootti! Oliko taas pakko tehdä typeryyksiä hemmetti!"

"Haista kukkanen Kazuha! Mikä hemmetti siinä on etten saa olla oma itseni?! Miksi hitossa en saa olla sellainen kuin olen?!"

"Koska olet idiootti! Olet aina ollut! Vihaan sinua!"

Sitten ovi paukahti Heijin silmien edessä. Kazuha oli lähtenyt ovet paukkuen. Heiji oli ruvennut heittelemään tavaroita ja kiroamaan. Siitä johtui kamala sekasorto. Hän huomasi vaatekasan päällä avonaisen valokuva-albumin. Hän otti sen käteensä. Siinä oli kuvia Heijin ja Kazuhan perheiden yhteisestä lomasta Hokkaidolla, kun he olivat kymmenenvuotiaita. Hän selasi albumia, ja katsoi jokaista kuvaa tarkasti. Oli kuvia ravintolasta, hotellista ja jostain puistosta, jossa he olivat retkellä. Siellä Heiji oli kaatunut lampeen ja vetänyt Kazuhan mukanaan. He olivat saaneet kunnon naurut."Äiti sai siitä tietysti kuvan.." hän ajatteli. Pian lomakuvat loppuivat. Vastaan tuli kuvia viime joulusta. Kazuha oli tehnyt Heijille villapaidan. Hän punastui, kun näki kuvan. Heijillä oli vieläkin se villapaita tallella, ja käytti sitä aina talvisin. Sitten hän tajusi jotain. Hänen raivonsa oli hälvennyt. Hän ei ollut enää vihainen. Päinvastoin. Hän päätti, että menee Kazuhan luo ja sanoo suoraan miten asiat ovat. Kertoo tälle tunteensa. "Olen rakastanut Kazuhaa jo ties kuinka kauan." hän mumisi. Hän nappasi lippiksensä, juoksi eteiseen, nappasi takkinsa ja lähti juoksemaan pitkin katua.

***

Nyt hän oli Kazuhan ovella. Hän oli käynyt osatamassa kukkia hetken mielijohteessa. Se olisi lahja. "Onko tämä liian imelää?" hän kysyi itseltään. "Mitä jos hän ei pidäkkään minusta? Jos pilaankin nyt ystävyytemme?" Hän ei ehtinyt edes soittaa ovikelloa, kun Kazuha avasi oven. Hän oli juuri laittamassa takkia päälleen ja näytti siltä, etä tyttö oli lähdössä johonkin. "He-Heiji?" Kazuha sanoi ja tuijotti poikaa ihmeissään. Hän ei ollut ikinä nähnyt Heijiä kukkakimpun kanssa. "Nä-nämä ovat s-sinulle" Heiji änkytti punastellen. "A...Aijaa. Kiitos" Kazuha vastasi ja otti kukat. "Haluan pyytää anteeksi" Heiji sanoi. Syntyi hetken hiljaisuus. Pian Heiji tunsi kuinka Kazuha kietoi kätensä hänen ympärilleen. "Saat anteeksi Heiji" Kazuha sanoi hiljaa, melkein kuiskasi. Heijkin kietoi kätensä tytön ympärille. He seisoivat siinä hetken aikaa kunnes he vihdoin irrottivat otteensa. "Kiitos kukista!" Kazuha sanoi iloisena. "Et sinä ole idiootti." Heiji hymyili itsekkin. "Terve Heiji!" joku sanoi. Se oli Kazuhan isä. Hän seisoi ovensuussa. "Mitä sinä täällä? Haluastko tulla sisään? Voimme mennä kauppaan myöhemminkin, vai mitä Kazuha?" "E-ei tarvitse! Tulin vain k-käymään! Nähdään!" Heiji änkytti ja lähti juoksemaan. Hän ei ollut saanut kerrottua Kazuhalle tunteitaan. "Onneksi kukkien mukana oli kortti!" Heiji ajatteli. Heiji-rukka ei tosin tiennyt, että kortti oli pudonnut matkalla, mihinkä muuallekkaan kuin puiston pusikkoon. Kortti oli pieni, jossa luki koristelluin kultakirjaimin:

"Rakastan sinua, Kazuha!"

A/N: No joo...Oli lyhyt, mutta toivotaan, että edes joku tykkäsi...